Kysymyksiin vastaa Suomen Taksiliiton osastopäällikkö Jouni Mutanen. 

Digitaalisuus myllää yhteiskuntaa joka puolelta. Myös taksialaa, näkyykö muutos jo?

- Se tulee näkymään, on jo olemassa applikaatioita ja meillä on myös kehityksessä käyttäjille tarkempaa dataa tarjoavia sovelluksia.  Tampereelle on tulossa testaukseen sovellus, joka paikantaa käyttäjän ja hoitaa myös tilaukset automaattisesti. Sovellus hyödyntää paikannuksessa avointa ja ajantasaista osoiteaineistodataa koko maan kattavasti.

Tavoitteena on tilaamisen automatisointi ja asiakaspalvelupalautteen kerääminen sekä autojen palvelutason seuraaminen.

Toinen kehityskohde on taksiliikenteen painottuminen julkisen liikenteen osaksi ja julkisten tilausten tehostaminen – muun muassa KELA –kuljetukset - ja säästöjen aikaansaanti tällä tavalla.

Kun selaa protestilistoja, siellä näkyy surullisen usein myös taksiyrittäjien nimiä, miksi näin?

- Vuoden 2008 jälkeen kysyntä on laskenut joka vuosi, päivääkään venyttämällä on enää vaikeata saada tienestiä kasaan. Pyrkimyksenämme on kuitenkin keksiä uutta liiketoimintaa ja käyttötarkoituksia takseille.

Tänään myös taksinkuljettajan - rengin - leipä on todella  tiukassa. Tienesti 10-12 tunnin työpäivästä saattaa kuukausitasolla olla 1400 euroa käteen. Onko tämä riittävä korvaus? Onko yrittäjäriski siirretty työntekijöille?

- Noin 70% taksiyritysten kustannuksista on henkilötyön kustannuksia, yrittäjät ajavat nyt itse enemmän, jolloin kuljettajille jää vähemmän ajettavaa ja palkkatulotkin tätä myötä pienenevät.

Miten työntekijöiden palkkatasoa voitaisiin nostaa, muuten alalla saattaa pian olla puutetta ammattitaitoisista ja luvat omaavista työntekijöistä?

- Taksiliitto pyrkii keksimään uusia käyttötarkoituksia takseille ja luottaa siihen että tulevaisuudessa kysyntä tulee kasvamaan.

Pitäisikö esim. taksilupajärjestelmä purkaa ja jakaa luvat uudestaan vaikka arpomalla kaikkien halukkaiden, luvat omaavien kuljettajien kesken?

- Taksiliiton mukaan nykyisellä järjestelmällä turvataan ympärivuorokautiset ja hinnaltaan ennakoitavat taksipalvelut koko maahan. Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat tyytyväisiä taksipalvelujen laatuun Suomessa. Jos nykyinen säännelty järjestelmä halutaan lopettaa, olisi ainoa vaihtoehto vapaa, ammattimainen taksiliikenne. Tämä vaatii kuitenkin lisäselvityksiä siitä, miten koko maan liikennetarpeet hoidetaan. Toteutuessaan alan vapautus todennäköisesti nostaisi hintoja ja vähentäisi taksien kokonaistarjontaa, kuten on käynyt Ruotsissa. Vapautusasiat nousevat useimmiten keskusteluun pikkujoulukauden taksiruuhkissa.

Miksi olette niin sanotusti kilpailua vastaan ettekä hyväksy Uberia tai Taksify-firmaa Suomeen? 

- Jos nämä alalle yrittävät toimisivat muiden noudattamien sääntöjen mukaan ja yhteisillä pelisäännöillä, niin asiassa ei sinänsä olisi ongelmia. Kilpailua vastaan meillä ei ole mitään.  Kuluttaja loppukädessä valitsee, millä tavoin hän haluaa taksinsa tilata ja miten liikkua.

Kentällä, varsinkin pääkaupungin ulkopuolella Taksiliittoa arvostellaan. Onko taksiorganisaatio kaikkine välityskeskuksineen liian raskas?

- Taksiliitto tähtää edunvalvontaan, eikä sinänsä liity tilausten välittämiseen tai toimintaan. Välityskeskusten arvo on tilausten keskittämisessä ja tehokkaassa edelleenjakamisessa. Nyt on kuitenkin tulossa muutoksia ja sovelluksia, eikä välitysjärjestelmään ole pakko kuulua.

Maaseudulla taksiyrittäjän tuloista saattaa tulla kunnalta ja valtiolta 80-90 prosenttia, sote-kyytien arvo on 300 miljoonaa euroa. Onko tämä systeemi kestävällä pohjalla?

- Kyse on enemmänkin kuntien oikeudesta kilpailuttaa kuljetuksensa ja fakta on, että kuljetukset hoituvat lähinnä takseilla, koska takseja on harvaan asutuilla alueilla vielä saatavilla.

Myöskään yritys- tai ravintolakyytejä ei vastaavissa määrin ole, mikä johtaa edellämainittuun tulorakenteeseen. Matkatarpeet tulevat todennäköisesti SOTE:n ja palveluiden keskittämisen mukana kasvamaan.

 

http://www.taksiliitto.fi/files/taksiliitto/Henkilokunta/Mutanen_Jouni_490.jpg

Taksiliiton osastopäällikkö Jouni Mutanen näkee taksit yhä tärkeämpänä osana julkista liikennettä, varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella.