Kun maailman ensimmäinen kännykkäpuhelu soitettiin New Yorkissa vuonna 1973, ihmiset eivät uskoneet korviaan. Kännykkä yllätti Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin vielä 1989, kun hän Suomen-vierailullaan epäili, ettei langattomalla puhelimella ole mahdollista soittaa Moskovaan. 1990-luvulla kännykät yhdistivät jo kansakuntia, ja tänään koko maailma on älypuhelimen hipaisun päässä.

Miten tämä kaikki tapahtui? Kännykkä – Lyhyt historia kuvaa matkapuhelinten muutoksen tiiliskivistä minitietokoneiksi. Kirja kertoo suomalaisen tarinan siitä, miten kiinteästi asennetuista autoradiopuhelimista siirryttiin ensin käyttämään usean kilon painoisia kannettavia, sitten taskuun mahtuvia kännyköitä ja lopulta 2000-luvulla älypuhelimia, joiden näytöt on liuotettu Sisä-Mongolian magneettisesta malmista.

Samalla selviää miten ensimmäinen kannettava matkapuhelin rakennettiin, miten antennit saatiin siirrettyä kännyköiden sisään ja kuinka matkapuhelimet ovat muuttaneet käyttäytymistämme. Mobira Cityman, Nokia 5110, ”Banaani” ja monet muut ikoniset mallit ovat osa suomalaisten yhteistä muistia.

Keskiviikkona 3. syyskuuta 2014 tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Nokia ilmoitti myyvänsä matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille. Nokian menestys nosti kännykät  kansallisen ylpeyden aiheeksi Suomessa. Nyt kaikki menneisyyden suuret kännykkäjätit ovat kaatuneet. Kirja kertoo, miksi juuri Motorola, Nokia ja Ericsson hallitsivat aikoinaan markkinoita.

"Paras tähän mennessä lukemani kirja suomalaisen matkapuhelinteollisuuden vaiheista"toteaa kirjasta Jorma Nieminen, joka toimi Saloran radiopuhelinyksikön johtajana 1974–79 ja Mobiran toimitusjohtajana 1979–1987 sekä perusti matkapuhelinvalmistaja Benefonin 1987.

Kirjoittajat

Niko Kettunen on tieteeseen ja tekniikan historiaan erikoistunut vapaa toimittaja. Timo Paukku on palkittu tiedetoimittaja, joka työskentelee Helsingin Sanomissa.